SOTE- ja Maakuntauudistus Päijät-Hämeessä puhutti kokoomuslaisia

20.3.2018

Juha Rostedt
Juha Rostedt

Orimattilan Kokoomuksen kevätkokous pidettiin Kehräämön Kahvilassa viime tiistaina. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa esiintyi Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja Juha  Rostedt, joka avasi  Sote- ja maakuntauudistuksen nykytilaa.  Asiasta keskusteltiin vilkkaasti.

Sote-uudistuksen käsittely on kuumillaan eduskunnassa.  Mikäli lakiesitys valinnanvapaudesta hyväksytään tulevat käsittelyyn yli 30 muuta uudistukseen liittyvää lakiesitystä, jotka on valmisteltu jo viime vuoden puolella.  Opposition toive lakiesityksen tarkastamisesta eli notifioinnista EU:ssa on hallituksen saamien tietojen mukaan tarpeeton, eli hanketta ei tule näin pitkittää. Sote-uudistuksen toteutuessa  Päijät-Hämeessä  kunnissa käyttötalousmenot supistuvat yli puolella.  Maakunnat toimivat alkuvaiheessa valtion varoin eikä niillä ole verotusoikeutta. Päijät-Hämeen on arvioitu voittavan uudistuksessa ainakin taloudellisin mittarein, joten sote-palveluiden rahoitus näyttäisi olevan turvattu.

 

Myös nykyinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä – nykyinen ”minisotemme” - joutuu ainakin rakenteelliseen myllerrykseen. Uusi laki ei mahdollista sitä, että sama toimija on sekä palveluiden tuottaja että järjestäjä.  Päijät-Hämeessä on nykyisin 28 toimijaa sotepalveluissa, joten uudelleen arviointi on tarpeen. Tulevaisuudessa toimijat voivat olla yrityksiä, maakunnallisia liikelaitoksia tai jopa yhdistyksiä tai järjestöjä.

 

Maakunnille on valtava haaste organisoida ja johtaa tämä muutos. Keskustelu maakuntahallinnosta on jäänyt Soten jalkoihin. Uusi hallinto ottaa vastuun nykyisiltä ELY-keskuksilta  esim. pelastustoimesta, ympäristöpalveluista ja kasvupalveluista. Kunnat ovatkin yhdessä pohtineet , miten maakunnalliset elinkeinopalvelut järjestetään.  Päijät-Hämeen liiton teettämä konsulttiselvitys, jossa kaikkia kuntia on kuultu,  valmistuu viikolla 12.

 

Maakuntavaltuuston  ja -hallituksen lisäksi päätöksiä tekevät ja valmistelevat erilaiset valiokunnat tai lautakunnat, joita tulee kolmesta neljään.  Kokoomus on päätymässä kannattamaan Päijät-Hämeessä lautakuntamallia. Näin kunnallista edustusta saataisiin mukaan myös pienemmistä kunnista. 

 

Maakuntavaalit käydään 28.10. , jolloin Päijät-Hämeessä valitaan 69 valtuutettua.  Vuosi 2019 kuluu uuden maakuntahallinnon valmisteluissa ja järjestäytymisessä, jotta toiminta voisi alkaa vuoden 2020 alusta.  Asukaslukuun suhteutettuna Orimattilalla olisi mahdollisuus saada 4-6 valtuustopaikkaa.  Tämä edellyttää aktiivista toimintaa ehdokasasettelussa sekä hyvää vaalityötä, jotta orimattilaiset saadaan vaaliuurnille. ”Uskon, että Orimattilasta löytyy hyviä ehdokkaita ja näin saatte vahvan edustuksen  maakuntavaltuustoon. ” toteaa Rostedt.